1000 ja 1 levyn kuuntelu-urakka aloitettu!
Ensimmäiseksi valikoitui sokkona arvottu skottifolkrocktaijotaisellastabändi The Waterboysin Fisherman's Blues (1988) ja täytyy myöntää, ettei kyseisestä yhtyeestä ollut ainakaan allekirjoittaneella minkäänlaista havaintoo tätä ennen. Eikä tää kyllä ollut mitään rakkautta ensi kuulemalla myöskään. Ehkäpä tällainen vihreiden kukkuloiden musiikki ei ihan osunut yksiin mun maanantaille asti venyneen sunnuntaifiiliksen kanssa (terveisin Sara, joka on edelleen yöpaidassa...). Lisäksi musta tuntuu, että mun viulukiintiö on aika täynnä tällä hetkellä, kiitos naapurissa asuvan viulufanaatikon joka jaksaa ihailtavalla turnauskestävyydellä treenata tunnista - ja päivästä - toiseen soittimensa vinguttamista. Ylipäätään tuntuu, ettei tästä oikeen voi sanoa mitään enempää. Jos joku raita pitäis uudelleen kuunnella, valitsisin varmaan W. B. Yeatsin runoon pohjaavan The Stolen Childin. Mutta en oikein usko, että tähän albumiin tuun palaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti